Lastensuojelulaitoksen työhyvinvoinnin kuntokartoitus Rautava, Emma Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan eli erään länsisuomalaisen lastensuojelulaitoksen työhyvinvointia. Tarkoituksena oli työhyvinvoinnin edistäminen tietoa keräämällä, parannusehdotuksia esittämällä sekä keskustelun aikaan saamisella. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen, ja sen tutkimusote oli määrällinen ja kuvaileva. Työhyvinvointia tarkasteltiin erityisesti lastensuojelutyön erityispiirteiden, työn imun sekä voimavara- ja kuormitustekijöiden näkökulmasta. Aineisto kerättiin verkossa olevalla kyselylomakkeelta kaikilta laitoksen seitsemältä työntekijältä. Kysely koostui työpaikan työhyvinvoinnin ja oman työhyvinvoinnin kuntokartoituksista sekä vapaavalintaisista kysymyksistä. Tulosten perusteella sekä työpaikan että työntekijöiden omaan työhyvinvointiin oli panostettu jo jonkin verran. Työn imua eli työhyvinvoinnin parasta mahdollista tilaa tuottavina voimavaratekijöinä vaikuttivat olevan erityisesti työyhteisö ja työkaverit, mutta myös kehittymishalu ja osaaminen sekä itseluottamus. Kuormitustekijöinä näyttäytyivät puolestaan erityisesti henkinen kuormittuminen ja riittämätön uni vapaa-ajalla. Työn hallintaan liittyvissä tekijöissä nähtiin jonkin verran parantamisen varaa. Johtaminen ja koettu esimiehen tuki puolestaan jakoivat huomattavasti työntekijöiden mielipiteitä. Osalla ne vaikuttivat toimivan voimavara- ja toisilla kuormitustekijöinä. Opinnäytetyön perusteella toimeksiantajan tulisi työhyvinvoinnin edistämisessä kiinnittää huomiota erityisesti henkisen kuormittumisen ehkäisemiseen ja sen aiheuttamisen haittojen vähentämiseen myötätuntouupumisen välttämiseksi. Lisäksi työnantajan ja työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota vuorotyön haittojen vähentämiseen ja työn hallinnan lisäämiseen. Työyhteisön ja muiden voimavaratekijöiden merkitystä tulisi vaalia. Suositeltava keino työhyvinvoinnin edistämiseksi olisi työhyvinvointisuunnitelma, jonka toteutumista seurattaisiin järjestelmällisesti.; The Bachelor’s thesis was commissioned by a child welfare institution situated in Western Finland. The aim was to examine the work-related well-being of their employees. The process aimed at increasing work-related well-being by collecting data, suggesting improvements and generating discussion on the topic. The thesis was research orientated, and the scientific approach was quantitative and descriptive. Work-related well-being was discussed mainly in the context of the special features of child welfare work, work engagement as well as resource and straining factors of the work. The data was collected through an internet questionnaire from all the seven workers of the child welfare institution. The questionnaire consisted of a survey which measured the work-related well-being from both personal and workplace perspectives. Also, some optional questions were included. Based on the results, there have already been some investments in the personal and work-related well-being. Especially the work community and co-workers appeared to be resource factors producing work engagement, which is the best possible state of work-related well-being. Also, desire to develop, know-how and self-confidence were considered resource factors. On the other hand, mental strain and insufficient sleep seemed to be the main straining factors. Also control over work could be improved. Leadership and the manager’s support divided the opinions of the workers. Some seemed to regard them as resource factors and some as straining factors. Based on the results of the thesis, it is recommended for the client to pay more attention particularly to the prevention of mental strain to prevent compassion fatigue. In addition, the employer and employees should also pay attention to diminishing the disadvantages of the shift work and to increasing the employees’ control over work. On the other hand, the significance of work community and other resource factors should be cherished. The next step in improving work-related well-being is to make a plan and follow its implementation systematically.

"Tunteita tulee ja tunteita menee" : Tunnekasvatusmateriaali Lahden Montessori-leikkikouluun Mäkelä, Julia; Sipiläinen, Anu Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena oli tunnetaidot sekä tunnekasvatus varhaiskasvatuksessa. Aihe tuli toimeksiantajalta Lahden Montessori-leikkikoululta, jolla oli selkeä tarve heille räätälöityyn tunnekasvatusmateriaaliin. Työn tavoitteena oli tuottaa tunnekasvatuksen toiminnallinen opas ja siihen liittyvä materiaali Lahden Montessori-leikkikoululle. Materiaali suunniteltiin päiväkodin arjesta nousseiden tarpeiden mukaan, ja sitä kehitettiin toteuttamalla toiminnallisia tunnehetkiä päiväkodin lapsiryhmälle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa varhaiskasvattajien käyttöön lisää työkaluja tunnekasvatukseen, tunteiden tunnistamiseen, nimeämiseen ja käsittelyyn lasten kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui tunnekasvatussalkku, joka sisältää itse valmistetut käsinuket, tarvittavat draamavälineet sekä oppaan tunnehetkien toteuttamista varten. Salkku on suunniteltu niin, että sitä on helppo käsitellä ja se on kätevästi mukaan otettavissa, jolloin tunnehetki on mahdollista toteuttaa myös päiväkodin ulkopuolella. Salkun ulkoasu on suunniteltu yhteneväiseksi sisällön kanssa, ja se on Montessori-oppien mukainen valmisteltu kokonaisuus. Kokeilun ja arvioinnin pohjalta voidaan todeta, että tunnekasvatussalkku on toimiva kokonaisuus, ja materiaalia voidaan hyödyntää myös päiväkodin arjessa varsinaisten tunnehetkien ulkopuolella. Tämän perusteella voidaan todeta, että työn tavoite ja tarkoitus tuottaa varhaiskasvattajille käytännön työkaluja tunnekasvatuksen toteuttamista varten, ovat toteutuneet.; The subject of practice-based thesis was children’s emotional skills and emotional education in early childhood education. The mandator of the research, Montessori Daycare of Lahti had a need for tailored emotional education material for their daily life in the daycare. The aim of thesis was to produce functional material for emotional education and a guide for the use of the material to the mandator, Montessori Daycare of Lahti. The needs from Montessori Daycare’s daily life guided the planning process and it was developed by implementing short functional lessons on emotions with a small group of children. The purpose of the thesis was to give tools for emotional education for early childhood educators. The end product of thesis was emotional education -package, which contains puppets made by hand, some essential equipment for drama and a guide for implementing emotional education lessons. The package was designed so that it can be easily handled and carried around, which enables having lessons also outside of the daycare environment. The exterior of the package is designed to be in line with its contents and as a whole the material follows the guiding principles of Montessori education. Based on the trial use of the material and the following evaluation, the emotional education -package was found to be well functioning and the material can be used in the daily life of the daycare in addition to emotional education lessons. This shows that the aim and purpose of the thesis, producing tools for emotional education for early childhood educators, has been achieved.

PAINOVOIMA-PÄIVÄKOTI : Varhaiskasvatussuunnitelma yksityisen päiväkodin perustamisen tueksi Karjalainen, Kaisa; Kostiainen, Rita Opinnäytetyö on selvitys suomalaisesta varhaiskasvatuksesta sekä päivähoidon keskeisistä elementeistä vuonna 2018. Otimme selvää, mitä suomalainen varhaiskasvatus on sekä, miten ja miksi sitä toteutetaan. Tartuimme tilaisuuteen, sillä tulevina varhaiskasvattajina koimme aiheen merkitykselliseksi ja näimme ainutkertaisen tilaisuuden syventää omaa osaamistamme ajankohtaisen tiedon valossa. Myös toimeksiantajan toiminta-ajatus ja sisällölliset painotukset houkuttivat ottamaan asioista selvää. Luovien alojen yhteisö Painovoima ry. suunnittelee yksityisen päiväkodin perustamista Lahteen ja halusi hyödyntää yksikön oman varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa opiskelijayhteistyötä. Toiminnallisen opinnäytetyön produkti oli Painovoima ry:n oma varhaiskasvatussuunnitelma. Opinnäytetyön tavoite oli toimia apuna yksityisen toiminnan perustamisessa ja varhaiskasvatusta koskevan tietoperustan päivittämisessä. Opinnäytetyön kantavana teemana oli ajankohtaisuus. Vuoden 2018 aikana varhaiskasvatuslaki (540/2018) uudistui, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018) päivitettiin sekä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset julkaistiin marraskuussa 2018. Lainsäädännön tuoreus vaikutti teoreettisen viitekehyksemme valintaan. Teoreettinen viitekehys rakentui varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuskulttuurista sekä toimeksiantajan toiminta-ajatuksesta, jossa korostuvat luovat menetelmät ja ilmiöpohjainen oppiminen.; The thesis was a study of Finnish early childhood education and the ideology of day care in 2018. We made clear what Finnish early childhood education is, as well as how and why it is being implemented. We took the opportunity to explore this thesis because as future educators we were struck by the subject, and we saw a unique opportunity to deepen our own understanding in light of the current knowledge. The client’s business idea and the substantive importance of the topic also attracted us to study it more. A non-profit association, Painovoima RY, plans to create a private preschool in Lahti and wanted to take advantage of student cooperation in the establishment of the unit's own early childhood education plan. The result of the functional bachelor's thesis was an early childhood education plan for Painovoima RY. The purpose of the thesis was to assist in the establishment of the private preschool activities and the updating of the early childhood education knowledge base. The main theme of the thesis was topicality. During 2018, the Early Childhood Education Act (540/2018) was renewed, the basics of the Early Childhood Education Plan (2018) were updated, and the Criteria and Recommendations or the Quality Evaluation of Early Childhood Education were published in November 2018. The newness of the legislation influenced the choice of our theoretical framework. The theoretical reference framework was built on early childhood education and its elements, as well as on the client’s business idea, which emphasizes creative methods and a phenomenon-based learning.

Aistien aktivointi arjessa : Aistihuoneen suunnittelu ja toteutus kehitysvammaisten asuntolaan Aalto, Nanne; Kähkönen, Anna Opinnäytetyön tarkoituksena oli mahdollistaa Lopella sijaitsevan Pajukujan kehitysvammaisten asumisyksikön asukkaille aisteja aktivoivaa toimintaa ja erilaisia rentoutumishetkiä. Samalla pyrimme lisäämään henkilökunnan tietoa aistien aktivoinnista sekä aistihuoneen käytöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa aistihuone Pajukujan asumisyksikköön. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa aineistonkeruumenetelmänä oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Pajukujan henkilökunnalle toteutettiin kaksi fokusryhmähaastattelua. Fokusryhmähaastattelulla saatiin vastauksia tutkimuskysymykseen minkälaisia toiveita, odotuksia ja tarpeita Pajukujan asukkailla on aistihuoneen suhteen. Haastatteluissa esille nousi erityisesti toiveet aistihuoneen värityksestä ja erilaisista välineistä, joita aistihuoneeseen toivottiin. Teoriatiedon ja haastatteluiden pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin aistihuone Pajukujan asumisyksikköön. Aistihuoneessa huomioitiin henkilökunnan toiveet, asukkaiden tarpeet ja muut toimeksiantajan huomiot. Aistihuone toteutettiin vaalean sävyisenä. Välineitä aistihuoneeseen hankittiin ja tehtiin huomioiden mahdollisimman monen aistin aktivointi. Välineiksi hankittiin esimerkiksi bluetooth-kaiuttimet, aistitauluja ja erilaisia hierontavälineitä. Aistihuone esiteltiin ja otettiin käyttöön julkaisuseminaarin yhteydessä. Samalla henkilökunta ohjeistettiin aistihuoneen välineiden, valaisimien ja laitteiden käyttöön. Ohjeistuksen tueksi teimme erilaisia ohjekortteja, jotka jätettiin Pajukujan asumisyksikköön; The purpose of the thesis was to activate senses and relaxation moments for the residents of a residential home for people with disabilities in Loppi. We also tried to increase the staff’s knowledge about the sensory activation and the use of a sensory room. The aim of the thesis was to plan and execute a sensory room. The thesis was carried out as a functional thesis, where the qualitative research was used as a data collection method. Two group interviews were implemented for the Pajukuja staff. The group interviews gave answers to the research questions about what kind of hopes, expectations and needs the Pajukuja residents had regarding the sensory room. They raised hopes in the interviews about the coloring and the various objects and tools used in the sensory room. Based on the theoretical knowledge and interviews a sensory room was designed and implemented in Pajukuja. In the sensory room we noted the wishes of the staff, the needs of the residents and other comments from the commissioner. The sensory room was made in a light colour. Tools for the sensory room were purchased and made taking into account the activation of as many senses as possible. For example, bluetooth speakers, sensory boards and various massage tools were used. The sensory room was shown and introduced during the publication seminar. At the same time the staff was instructed to use the tools, lights and equipment of the room. We made various instruction cards to support the guidance that were left in Pajukuja.